Testissä NUTS Ylläs Pallas 55 km ja vinkit ensikertalaisille

Julkaistu 19.7.2017

NUTS Ylläs Pallas 55km NUTS Ylläs Pallas 55km juostaan upeissa tunturimaastoissa.

Heinäkuun puolivälissä juostiin NUTS Ylläs Pallas -polkujuoksukilpailu Suomi-neidon kainalossa Lapissa. Tarjolla oli matkoja 30 kilometristä aina 134 kilometrin mittaiseen ultraan saakka. Valitsin Pallastunturin juurelta lähteneen 55 kilometrin kisan, minkä reitti kulki Suomen suosituimpiin kuuluvalla vaellusreitillä Enontekiön Hettaan. Kyseinen matka oli osallistujamäärältään tapahtuman suosituin. Maalin saavutti 547 juoksijaa.

Vaihteleva reitti upeissa tunturimaisemissa

Pallaksen 55 kilometrillä alkumatka tampattiin kotimaan mittapuun mukaan pitkiä ja kohtuullisen raskaita sekä kivikkoisia nousuja ja laskuja, jotka kysyivät juoksijan reisistä jerkkua ja varsinkin mielen malttia. Alussa ei kannata tuhlata liikaa voimia!

Kerojen jälkeen maaston profiili muuttui helpommaksi, mutta alusta oli paikoin todella tekninen. Tänä vuonna kisaa edeltäneiden päivien vesisateet olivat pehmittäneet polut osittain mudaksi eikä reitiltä selvinnyt kuivin jaloin. Kenkien valinnassa suosittelen kunnon polkujuoksukenkää pitävällä pohjakuvioinnilla. Kapea ja kohtuullisen matalaprofiilinen Inov-8 X Talon 212 toimi hyvin märkänäkin.

55 kilometrillä oli kaksi huoltopaikkaa. Ensimmäinen tuli vastaan reilun 24 kilometrin kohdalla Hannukurussa ja toinen Pyhäkeron jälkeen 13 kilometriä ennen maalia. Huoltopaikoilla kannattaa täyttää vesipullot piripintaan ja viettää hetki huoltopöydän monipuolisten antimien äärellä. Hyvä energiatäydennys maksaa itsensä takaisin matkan edetessä.

Tunnelmaa huoltopaikalla.
Tunnelmaa huoltopaikalla.

Pian Hannukurun huoltopaikan ohitettua alkoivat pitkät ja helpohkot polkupätkät. Tappurin aakeilla laakeilla saattoi nostaa vauhtia jos värkeissä oli varaa. Katse kannattaa silti pitää maassa. Allekirjoittaneella tökkäsi vauhdin huumassa tossu kiveen ja löysin itseni mutalammikosta polvi auki. Puron penkalta veteen kurkottaessa on myös hyvä muistaa hiljentää vauhtia. Muuten päätyy nopeasti polvia myöten veteen. Nimimerkillä: ”jalat kerralla puhtaaksi”.

Yksin ei tarvitse ainakaan koko matkaa juosta.
Yksin ei tarvitse ainakaan koko matkaa juosta.

Reitin loppupuolen kruunu oli juoksijasta viimeisetkin voimanrippeet puristanut Pyhäkero. Tunturin laella aukesivat huikeat maisemat, joista voi vielä ammentaa nostetta viimeiseen laskuun sekä pitkähköön maaliin saattavaan maantieosuuteen. Pyhäkeron juurelta löytyi myös jälkimmäinen huoltopaikka.

Kilpailun päättävä asfalttivitonen tuntui tunturimaisemien jälkeen puuduttavalta eikä meinannut loppua koskaan. Hettaan saapuessa juoksijan valtasi suunnaton helpotus ja maaliviiva ylitettiin asiaankuuluvasti tuulettaen. Sankareita olimme kaikki!

Varusteet tapahtuman ja sään mukaan

Valmiina starttiin!
Valmiina starttiin!

NUTS Ylläs Pallas -polkujuoksukilpailuun osallistuvan pitää tutustua kilpailuohjeisiin ennalta ja tarkasti. Pakollisten ja suositeltujen varusteiden määrä saattaa yllättää pakkausvaiheessa, joten reppua valittaessa on syytä koepakata setti kertaalleen valmiiksi ja testata sen käyttäytyminen selässä myös juoksuaskelin.

Tämän vuoden kilpailu vietiin läpi hyvissä olosuhteissa. Lämpötila lähdössä oli kymmenisen astetta, mikä tuntui aluksi viileältä. Taivaskerolle kivutessa kaksi päällekkäistä teknistä paitaa oli itselle kuitenkin liikaa ja jouduin riisumaan pitkähihaisen paidan. Lyhythihaisella paidalla ja shortseilla pärjäsi hyvin, varsinkin kun aurinko helli juoksijoita loppumatkasta.

Reilut kymmenisen lämpöastetta tiesi myös runsasta hikoilua ja näin myös vedenkulutusta. 1.5 litran juomarakko repussa riitti itsellä juuri ja juuri huoltopaikkojen välin. Energiapolitiikkani oli tällä reissulla geelipohjainen. Olen todennut Powerbarin tuotteiden sopivan itselle parhaiten. 250 ml geelipulloon sai puristettua kahdeksan 41 gramman geeliä. Siitä oli helppo huikata energiaa vauhdissa.

Tapahtuma oli allekirjoittaneelle ensimmäinen pidempi polkujuoksukilpailu. En tehnyt tätä varten normaalin lenkkeilyn lisäksi mitään erityisiä ylipitkiä tai mäkiharjoituksia, eikä tämä mielestäni sellaisia välttämättä vaadi. Maantiejuoksijan kannattaa silti juosta etukäteen jonkun verran poluilla, että silmä ja jalka tottuvat maantiestä poikkeavaan alustaan. Reitti on fyysisesti vaativa ja maisemallisesti upea. 55 kilometrin aikana fiilikset vaihtelivat jyrkästi vireen ja väsymyksen mukaan, mutta maaliinpääsy palkitsi sitäkin isommin. Elämyksenä ikimuistoinen!

-Jarno Maimonen

Suosituimmat tuotteet: